Valtakunnan tasolla ambulanssit ovat hieman yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa suhteessa niiden liikennöintimäärään, sanoo ensihoitopäällikkö Oskar Hagström Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksesta. Lukumääräisesti eniten sattuu pieniä kolareita parkkipaikoilla tai keskustoissa.
– Ne, minkä kanssa pitää tehdä enemmän töitä, ovat risteyskolarit ja ohitustilanteet. Silloin nopeudet ovat jo isompia ja siellä ne todelliset riskitilanteet piilevät, sanoo Hagström.
Tarpeen ensihoitajien hälytysajokoulutukselle synnyttää hoitajien kirjava koulutustausta ja koulutuksen hajanaisuus, tiivistää Hagström:
– On sairaanhoitajia, lähihoitajia ja ensihoitajia. Valtakunnallista peruskoulutusta hälytysajoon ei ole, vaan työnantaja joutuu ottamaan siitä vastuun.
Ajotavan on oltava sellainen, että kuljettaja on askelen edellä koko ajan
Ensihoitopäällikkö Oskar Hagström
Ennakointia ja selkeyttä liikenteeseen
Keski-Pohjanmaalla tilanne on Hagströmin mukaan toistaiseksi hyvä. Ajaminen on kuitenkin niin haastavaa, että se vaatii koulutusta. Käytännössä koulutus toteutetaan niin, että Pelastusopisto kouluttaa alueen edustajia, jotka sitten vievät oppia eteenpäin. Koulutukseen kuuluu niin teoriaa kuin käytännön ajoharjoittelua.
Ambulanssin ajamisessa tärkeintä on ennakointi, sanoo ensihoitopäällikkö Oskar Hagström Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksesta:
– Ajotavan on oltava sellainen, että kuljettaja on askelen edellä koko ajan. Omassa tekemisessään ja myös siinä, että pystyy osoittamaan kanssaliikkujille, mihin suuntaan ja millä tavalla ambulanssia ollaan kuljettamassa.